Nelipäiväinen työviikko ei ole realistinen vielä vuosikymmeniin
Tutkimustiedote 13.12.
Tulosten mukaan nelipäiväinen työviikko vaatisi 21,31 prosentin kasvun työn tuottavuudessa. Työn tuottavuus taas on kasvanut tilastojen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 0,7 prosenttia vuodessa, joten lyhennetty työviikko on realistinen vasta noin 30 vuoden päästä.
Viimeisen vuoden aikana mediasta on voinut havaita kiihtynyttä keskustelua lyhennettyyn työviikkoon liittyen. Keskustelu sai alkunsa pääministeri Sanna Marinin aiheeseen liittyneestä viestistä. Vuoden 2019 elokuussa Marin pohti silloisena liikenne- ja viestintäministerinä Twitter- tilillään siirtymistä joko nelipäiväiseen työviikkoon tai kuusituntiseen työpäivään.
Ehdotus lyhennetystä työviikosta on aiheuttanut mielenkiintoisen vastakkainasettelun taloustieteilijöiden ja poliitikkojen välille. Historiaan katsoen työnajan lyhentäminen on ollut pitkään jatkunut trendi ja siitä huolimatta talous on kasvanut. Nykypäivän taloustieteilijät ovat siitä huolimatta olleet gallupkyselyiden perusteella hyvinkin varauksellisia lyhennetyn työviikon realistisuudesta. Sen ei uskota olevan mahdollista ilman merkittäviä vaikutuksia talouskasvulle ja sitä kautta hyvinvoinnille.
Tämä tutkimus selvittää, kuinka monta prosenttia työn tuottavuuden tulisi kasvaa lyhennetyn työviikon toteuttamiseksi ja kuinka monen vuoden päästä visio voitaisiin toteuttaa niin, että elintaso pysyisi vähintään samana kuin nyt. Aiheesta ei ole tehty aikaisempaa akateemista tutkimusta, joten tämä on ensimmäinen tutkimus näistä lähtökohdista. Tutkimus on tehty kvantitatiivisesti niin, että tulokset perustuvat aikasarjadatalla tehtyyn regressioanalyysiin.
Joonas Knuutisen kandidaatintutkielma Työn tuottavuuden ja tehdyn työn määrän vaikutus Suomen talouskasvuun, saatavilla tammikuusta 2021 alkaen: https://lutpub.lut.fi.
Lisätietoja antaa:
Joonas Knuutinen, joonas.knuutinen@student.lut.fi.
Kommentit
Lähetä kommentti